Olen eksynyt aamuöissä

Kun eilen kerroit, että mid-century modernism on suosikkisi arkkitehtuurisuuntauksista, ja sunnuntaina joku toinen, joka väitti minua ihmiseksi, joksikin mitä suurin osa "ihmisistä" ei ole, vaikka luulee olevansa, sanoi että tykkää sellaisista vanhoista kivitaloista, sellaisista joita on Italiassa, tajusin, että mikään väistämättömistä ratkaisuista ei ole hyvä sinua kanalta; etten voisi nyt enää suojella sinua. Ja kun sanoit, että minä olen melodramaattinen, kun väitin olevani umpikujassa, vastasin siihen: "niin olenkin". Ja jos ja kun tänään haet minut skootterillasi puolenyön jälkeen, minun on kerrottava sinulle kaikki, aivan täysin kaikki. Enhän tahdo hylätä moraalia. Enhän tahdo olla melodramaattinen, vaikka todella, aivan vitun täysin todella sitä olen ja tulen toivottavasti olemaan aina. Sillä se on tapani elää ja kuolla, hukkua ja hengittää ja toimia tässä sateisessa maailmassa

ahoj susiveli t. sisko

voi universumi
mitä annat mulle
kaiken
yhden ihmisen muodossa

tämä berliinin aurinkokivikuutio
luvattu 34 kuumuutta ja vaikka mitä
mutta en voi ajatella mitään ketään muuta

what a life

kun itken onnea hämmennystä ihmisyyttä

enkä halua muuta kuin istua tässä hetkessä