Puhun nyt yhtä suoraan kuin kävelen humalassa
Joulukuu on toistaiseksi sateinen
Yövyin huvilassa Töölönlahden rannassa
Illalla vilkaisin selkäni taakse nähdäkseni olisiko
seinällä jotain johon nainen yrittää katsoa
Jokin esine tai muu muu kuin minä
Elettiin aikuiset juhlat
Rakas ystäväni oli yön oksentava jumala
Elän päivää jona aurinko on paennut yhtä kauas kuin rakkaani
Tässä kaupunginosassa sataa mutta se ei haittaa sillä täällä on laakakatot ja sade tavallaan pukee näitä taloja
Olen ajatellut jättäväni runouden ja ryhtyväni fantasiakirjailijaksi ja välittömästi hylännyt tämän ajatuksen
Olen myös tehnyt paljon muutakin
ja ollut tekemättä paljon
En ole ajanut hiomavaunulla sumuisena aamuna
mutta olen eksynyt Latviassa
Olen myös katsonut korttia joka kuvaa jumalaa joksi rakkaani piti pukeutua joskus
Ja toista joka alkaa sanoilla
Rakas rakas rakas rakas rakas
Oksennan inspiraationi tälle hetkelle
aspiroin ajatukset
elän hetken hetkettä
vailla tarkkaa tietoa tästä
päätän ajatukseni A:han
Kirjani on ainoa
sivullinen uhri
itsekritiikin ja voimantunnon kamppailussa
kumpikaan ei sitä voita
eikä kumpikaan häviä
Harkitsen ympäristöäni
päättelen seinät kantaviksi
vaistoan että
kohta taas
Rivin loputtua kirjaimen painaminen on kuin naimista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti